Kuukausi taittui. Viime viikko on leivottu, herkuteltu ja juhlistettu 3-vuotiasta Kuuta. Viikko sitten huoneiston täytti tunteineen ja äänineen seitsemän 3-4 -vuotiasta vanhempineen. Juhlapöytä katettiin kahteen kertaan ja totesin etten toiste toivo synttärijuhlien jakautuvan useammalle päivälle. Kertaheitolla parempi. Siivotaan, leivotaan, laitetaan kaikki kerran ja sitten juhlitaan kunnolla. Juhlaviikonloppu sujui kuitenkin mukavasti. Viikko on syöty leftoverseja. Nyt jääkaapissa hyytyy jo uusi kaakku tämän iltapäivän vieraille.
Vointini Pikkuruun kanssa on edelleen hyvä. Laskettuun aikaan on yhdeksän päivää. En enteile h-hetkeä, valmistaudun yliaikaan. Valmistelut ovat aikalailla pulkassa. Peti pesty, vaatteet lajiteltu, mielikin harhailee useaan otteeseen jo synnytyksessä ja sairaala-ajassa. Imetystuolikin on valmis. Ei niin pehmoisena kuin toivoin, mutta toimivana, pienoista tuunausta vielä odottaen.
Kuu puolestaan oireilee vaihteeksi jälleen uhmaillen. Äitiä ei uskota, huudetaan ikävyyksiä, jämähdetään lattialle/maahan, josta raskaana olevan on vaikea repiä häntä liikkeelle. Huhhei, muutama kerta julkista huudatusta ja riuhtomista on jo esiintynyt. Mitenkäs tämä mieli pysyisikään rauhallisena, anteeksi Pikkuruu. Jäähypenkki on ollut ahkerassa käytössä. Huutokonsertteja pikkuasioista useamman kerran päivässä. Olen virkannut jo pari tiskirättiä rauhoittumisia odotellessa. Aistiikohan hän jo lähestyvän muutoksen.
Eilen istuin upeiden ystävien kanssa iltaa Farangissa. Nautimme gourmet-ateriasta, yhteisestä hetkestä pitkään aikaan. Huomenna suunnittelen elokuviin menoa toisen paksuna olevan ystävän kanssa. Ehtisin vielä vaikka mitä ennen kuin kannan uutta pienokaista sylissäni. Viikolla vierailimme Kuun kanssa Jyväskylässäkin. Junaretki ja yöpyminen hotellissa. Vaeltelua kaupungin raitilla. Mukavaa vaihtelua, vaikkakin pienoisessa flunssassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti