Vierähti se viikko ja toinenkin. Kävimme hiihtolomalla yökylässä Tikkurilassa. Pistettiin 3-vuotiaan jalkaan superlipsuvat sukset ja pidettiin kainaloista kiinni. Latuja ei ollut, eikä siten toinen hiihtoharjoittelu vienyt intoa eteenpäin. Kävimme myös katsomassa kaloja.
Valoa riittää. Meillä kääntyillään vatsalleen ja kirkutaan. Korkealta ja hyytävän kovaa. Silloin kun riemuitaan tai halutaan tai vaaditaan. Ja meillä valloitetaan sitten sulavalla hymyllä ja hykerryksillä.
Olimme mukavilla 4-vuotissynttäreillä. Äiti pääsi teatteriin: Totta. Ja nautti. Ja on päässyt kahvittelemaankin ja lehdittelemään kirjastoon ihan rauhassa. Siinä se viime aikojen saldo.
Olen kyllä ollut jotenkin poissaoleva. Missähän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti