Oli selvästi kurjaa mennä nukkumaan eilen, kun kotona oli ollut ruokapöytä täynnä ihania ihmisiä, hauskoja lego-animaatioita, laulua, tanssia ja beatboxausta. Mukavaa saada vieraita, mukavia vieraita. Pienin mies oli innoissaan vanhemmista lapsista. Varhaisteinit eivät kuitenkaan ihan yhtä valmiita jatkuviin juoksukilpailuihin. Mies kokkasi katkarapu-kampasimpukka-pastaa ja sen päälle puolukkainen mutakakku täytti vatsat. Ei ihan kevyt olo. Pienin nuukahti lopulta otsikon lauseen jälkeen liki yhdeltätoista, muiden silmät menivät kiinni vasta aamukolmelta. Ihanaa tämä vapaus nukkua aamukymmeneen, ihanaa etteivät aikaiset aamuherätykset ole enää arkipäivää.
 |
| Kaksi pienintä sinisissään. |
Tänään oli aamupäivällä auringonpimennys, Helsingissä tosin pilviverhon takana. Puolen päivän jälkeen kuitenkin tuli kaunis valoilmiö, olisinpa tallentanut olohuoneemme siinä hetkessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti