Eilisen tanssitaiteen jäljet ovat näkyneet Kuun liikehdinnässä tänään. Minuun ne iskivät myös. Nuoruuden ehdottomuutta ja herkkyyttä. Intohimoa ja angstia. Etsintää. Iloittelua myös. Taiteellinen ilmaisuvoima oli vahvaa. Kuu jaksoi koko kaksituntisen, tosin aikamoisten eväiden voimalla. Modernia tanssia rusinoita suu pullollaan.
Tänään. Heräsimme vanhempieni vuoteesta. Kiersin koiran kanssa hiljaisen korttelin aamuseitsemältä. Kiireettömyyttä. Kiipesimme pihan lumivuorille. Ajoimme iltapäivällä ystävien luo päivälliselle. Hyvää ruokaa ja hyvää seuraa. Kiinnostavia keskusteluja, joihin äidit eivät valitettavasti taaskaan kyenneet täysipainoisesti osallisiksi väliin tulevien tärkeiden asioiden ja esittelyjen, pienten kinojen ja tavarataistojen vuoksi. Joka tapauksessa ihanaa viettää aikaa täten.
Viimeiset sivut naisten kodittomuutta jäljellä. Otan sen oheen lasillisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti