Täällä potkiskellaan syksyn pudottamia lehtiä marmoribulevardilla, jonne on ripustettu puista puihin tyylikkäitä liloja jouluvaloja. Tuovat mieleen yinin ja yanin. Aukioille on pystytetty joulutorikoppeja, joiden taustaseinillä tanssivat lumiukot. Kotiin asti kantautuu bulevardilla esiintyvien katusoittajien joulujazz. Kaksi romanimiestä soittelee kuhmuisella bassolla ja jollakin trumpetin tyyppisellä ihan kohtalaisesti. Olemme paistaneet pipareita jo kahdesti. Eilinen pipari-hedelmäkarkki-kokeiluerä levisi tyystin pellille, josta suunta oli suoraan roskikseen. Loput taikinasta paistuivatkin sitten ihan perinteisinä kukkina ja sydäminä. Maut olivat kohdillaan. Pöydällämme odottaa koristeitaan pieni joulutuija, vieressä peltipurkeissä kaksi hyasinttia. On siis reilu viikko jouluun.
No, päivitykset:
* Ruu miltei juoksee, kovaa yritystä veljen perässä.
* Ruu menee verhon taakse leikkimään kukkuuta ja sitten kikattaa. On flirtti!
* Ruu vei tänään roskia olohuoneen lattialta keittiön roskikseen, kun niin pyysin. On se sitten käsittämätöntä, hih.
* Ruu se kiipeilee. Unohda vessan ovi auki: löydä poika seisomasta vessanpöntöltä. Unohda keittiön ovi auki: siellä se pieni työntää tuolia tiskipöydän ääreen, josta pääsee kiipeilemään hyville apajille, njamnjam. Erityisen kiinnostava on sitten tuo jenkkijääkaappi. Ovi auki näin vain ja ajatella, juuri sopivalla korkeudella koko kylmiökattaus järkkäiltävänä. Ja on muistettava, että ruokapöydän tuolit tulee kaataa kumolleen, jos ei halua pienen kiipeävän seisomaan siihen pöydälle.
* Kulta Kuuni tuskailee edelleen. Jutustelee päivittäin asioita Suomesta. On tosi tiedostunut, että sitten kesällähän me palataan takaisin. Mä inhoan koulua. Eihän sellaista kuuluisi kuulevan 4-vuotiaan suusta? On pedagogiikka täällä vaan tyystin erimaata ja kilpailuviettinen esikoiseni ei siedä sitä ettei osaa kaikkea ja heti (!), eikä olekaan aina se ensimmäinen.
Taidetaan pakata perheen pienimmälle joululahjapakettiin tomaattimurskatetra. Se oli tämän päivän hittilelu.
